Saatoin eilen läheiseni poliklinikkakäynnille Tampereen yliopistollisen keskussairaalan uuteen upeaan T-rakennukseen. Odotellessa nautin kahvin kanssa Tero Ojanperän uuden karhean teoksen Tekoälyn vallankumous. Käsikirja (Alma 2023).
Päällimmäisenä kirjasta jäi mieleen tekoälyn oppimisen monikerroksisuus. En voi välttyä analogialta inhimillisen oppimisen eri tasoihin. Luennoillani istuneet tietävät, että puhuessani oppimisen (tai yleistämisen) eri tasoista pohjaan usein kolmijakoiseen ajatteluun.
1. OMAKSUVA OPPIMINEN; MITÄ JA MIKSI
💎 Valtaosa siitä, mitä ihmisenä opimme, on omaksumista. Omaksumme koko ajan – tiedostimme sitä tai emme – itseemme tietoa vallitsevasta ympäristöstä. Matkimme usein tiedostamattamme muiden käyttäytymistä ja toimimme tuttujen ja turvallisten kokemustemme ohjaamana.
💎 Ennen muodollista koulujärjestelmää myös ammatit opittiin eräänlaisessa oppipoika-mestarisuhteessa, jossa aloittelijat omaksuivat pitkän harjoittelukauden aikana tietoa siitä, mitä pitää tehdä ja miten jotkut työvaiheet tuli suorittaa.
2. ONGELMIA RATKAISEVA, JATKUVAN PARANTAMISEN OPPIMINEN (teemmekö asiat oikein)
💎 Aina ei kaikki suju tutulla rutiinilla vaan kohtaamme elämässämme pieniä ja suuria ongelmia. Lääkärin työ olisi helppoa ilman potilaita, eikä opettajakaan kuormittuisi, jos ei olisi oppilaita.
💎 Esimerkiksi asiakkaat – nuo ikävät ongelmien aiheuttajat – eivät toimi kaikki samalla tavalla, vaan tuovat eteemme haasteita, joihin meidän täytyy reagoida luovasti päästäksemme silti ennalta asetettuun tavoitteeseen eli saadaksemme potilaan oireet kaikkoamaan ja oppilaat oppimaan.
💎 Ongelmien ratkomiseen tarvitsemme toisen tason oppimista. Tarvitsemme toisen tason välineen eli esimerkiksi säännön tai ohjeen siitä, mikä on oikea tapa toimia ongelmallisessa tilanteessa.
💎 Perinteisessä kouluoppimisessa on pitkälti kyse siitä, että kykenemme ongelmien ratkaisuun omaksumalla toisen tason välittäjiä eli esimerkiksi teoria- ja tutkimustietoa, joiden avulla ratkaista arjessamme eteen tulevia ongelmia.
3. TOIMINTAA UUDISTAVA OPPIMINEN; MIKSI (teemmekö oikeita asioita)
💎 Joskus sitten eteemme tulee tilanteita, jossa ongelmat ovat sen laatuisia, että koko ongelman merkityksellisyys tulee haastetuksi. Jos joka päivä töihin meno saa aikaan pahoinvointia ja riittämättömyyden tunnetta, lienee aika kysyä itseltään, miksi minä ylipäänsä töihin menen.
💎 Uutta luova, transformatiivinen tai ekspansiivinen oppiminen käynnistyy aina rankalla kyseenalaistuksella. Se vaatii kykyä kyseenalaistaa vallitsevat teoriat ja uskomukset ja luoda uusi ‘toisen tason väline’ tuoda mieltä ja merkitystä omiin valintoihin. Ei enää kysytä, tehdäänkö asiat oikein vai teemmekö yleensä oikeita asioita.
💎 Tällainen toimintaa uudistava oppiminen on luonteeltaan sellaista, että se on aina väistämättä yhteisöllistä, koska se muuttaa toimintakulttuurimme perusasetuksia. Esimerkiksi teollinen vallankumous pääsi aikoinaan vauhtiin, kun rationalismi eli usko ihmisjärjen kykyyn ratkaista luontoa ja elämää koskevia kysymyksiä, syrjäytti aiemman teosofisen maailmankuvan. Hyväksyttiin siis se tosiasia, että kaikki ihmisen tarvitsemat vastaukset eivät olleet valmiina Raamatussa.
👉 Miten tämä kaikki liittyy tekoälyyn?
Tero Ojanperän kirjassa kuvataan nk. heikon tekoälyn koneoppimista. Esimerkkinä tästä on ChatGPT, joka on hankkinut älynsä omaksumalla suuria sille syötettyjä datamassoja. Kirjassa esitetään niitä mahdollisia uhkia, jotka voivat aiheutua, jos tekoälyn omaksuma datamassa sisältää kulttuurin vääristymiä tai pahantahtoista propagandaa. Miksi edelleen sana ‘kaunis’ tuottaa kuvan valkoihoisesta naisesta ja sana ‘ruma’ yleensä miehen figuurin?
Samaan tapaan kuin olemme vastuussa siitä, mitä muut teoistamme omaksuvat, olemme vastuussa siitä, millaisella datalla tekoälyä koulutamme. Millaista maailmankuvaa, moraalikäsitystä tai ihmisnäkemystä haluamme tuleville sukupolville välittää?
Tero Ojanperä toteaa, että jo nykyisellään heikolla tekoälyllä on vahvemman tekoälyn piirteitä eli oman logiikkani mukaan, nykyiset tekoälysovellukset kykenevät jo jonkinlaiseen kakkostason oppimiseen. Käsitykseni mukaan tätä toisen tason oppimista voi kutsua syväoppimiseksi. Tekoälysovellukset voivat jo jollain tasolla muodostaa tulevan toiminnan ratkaisuja ohjaavia sääntöjä pohjautuen aikaisempiin niille opetettuihin ratkaisuihin.
Tekoälyllä on kuitenkin yksi heikkous ihmismieleen verrattuna. Tekoäly ei ymmärrä toiminnan kontekstia. Esimerkiksi Ojanperän kirjassa kerrotaan, kuinka nykyiset tekoälyohjelmistot ongelmia ratkoessaan nojaavat päätelmänsä ‘oikeista’ tavoista toimia valtaosaltaan amerikkalaiseen moraalikäsitykseen, ei esimerkiksi kiinalaiseen.
Ojanperä kuuluttaakin meiltä kaikilta vastuuta diversiteetin varmistamisesta myös tekoälymaailmassa. Meidän EU-kansalaisten tulee pitää varamme, jos emme halua antaa yksinomaan globaaleiden suuryritysten tai kiinalaisten päättää, millaisessa maailmassa haluamme lastemme kasvavan. Diktaattorin käsissä tekoäly on pelottava ase, ja siksi demokratiaa tarvitaan myös tekoälyn koulimisessa.
Tekoälyn kyvyttömyydessä ymmärtää toiminnan kontekstia ja merkityskehikkoa piilee myös mielestäni syy siihen, miksi tekoälyn singulariteetti siintää vielä kaukana tulevaisuudessa. Singulariteetillahan viitataan siihen, että tekoäly jotenkin ottaisi ohjat ja alkaisi toimia arvaamattomilla tavoilla. Tällainen singulariteetti edellyttäisi tekoälyltä kykyä uudistavaan oppimiseen eli koko inhimillisen toiminnan merkityskehikon uudelleen muotoiluun. Tekoäly siis tavallaan haistattelisi pitkät ihmismielen luomille moraalikäsityksille ja loisi uuden teoilleen merkitystä tuottavan säännöstön eli toisen tason välittäjän.
Sinun vuorosi…
Tässä artikkelissa olen tulkinnut Tero Ojanperän teoksen synnyttämiä ajatuksia omien tulkintojeni kautta. Suosittelen teitä muitakin tekemään samoin eli tarttumaan rohkeasti Tekoälyn vallankumouksen käsikirjaan ja pohtimaan Teron ohjaamana omaa suhdettanne keinoälylliseen toimintaan.
Jos taas haluatte tarkemmin perehtyä esittelemiini ajatuksiin oppimisen monitasoisuudesta, kehotan lukemaan oman kirjani Moderni johtaja. Työsuhteiden johtamisesta toiminnan johtamiseen (Kauppakamari 2023).
Kirsi Elina Kallio
Viimeisimmät kommentit